Kisoihin
lähdettiin ilman ennakko-odotuksia, sillä Igor ei ollut
nähnyt toista borzoita lähes puoleentoista vuoteen. Joten
mikä tahansa oli mahdollista, niin hyvässä, kuin..
Ensimmäinen kontakti kisapaikalla toisiin samanrotuisiin oli,
kun neljä venakko-neitiä tuli tekemään tuttavuutta.
Alkujärkytyksestä toivuttuaan Igor yritti parhaansa mukaan
tehdä vaikutusta tyttöihin, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Sitten selvisikin, että kaikki muut kisaan osallistuvat borzoit
olivat narttuja. Tässä vaiheessa Sanja alkoi epäilemään,
että uroksissa täytyy olla jotain vikaa, kun niitä
ei ollut kilpailemassa.. Igorin mahdollinen menestys alkoi tuntumaan
mahdottomalta.
Piinaavan, hermoja raastavan odotuksen jäleen, oli vihdoin
Igorin lähtövuoro. Kädet täristen ja hikoillen
Sanja talutti Igorin lähtöpaikalle, miettien mahtaako
se edes tajuta lähteä vieheen perään..? Lähtihän
se - ja lujaa. Hetkessä juoksu oli ohi, Igorin mielestä
aivan liian pian ja huomatessaan äiskänsä kiinniottoaikeet,
se kiiruhti jatkamaan matkaansa, jos vaikka jostain ilmeistyisi
oikea pupu..?
"Eieieiei!
Tänne!!!" - ei minkäänlaista reaktiota, ellei
laskettu mukaan Igorin kiihtyvää vauhtia..
"Odota!" - *tämä on se kun äiskä tahtoo
mun pysähtyvän* - Igor hidastaa vauhtiaan.
"ODOTA!" *Joo... kait sitä vois...*
"Hyvä poika, hyyyvvväää poika!" *ainahan
minä*
Igor
juoksi kuulemma oikein hienosti, kuten omistajansakin.. Helvetillisen
pitkän ajan kuluttua saimme tietää pisteet : 232
p.
"selvä..? mutta onko se hyvä vai?" Oli se hyvä,
niin hyvä, että Igor voitti alkuerät ja sitten alkoi
finaalien odotus. Igoria kävelytettiin ympäriinsä
eri ihmisten toimesta (kiitos kaikille).
Finaaliin
Igor sai parikseen Ilanja's Lavinjan. Heti lähtöpaikalla
Igor oli valmiina lähtemään vieheen perään.
Lähtö kuitenkin epäonnistui ja jouduttin ottamaan
uusiksi. Koirat ehtivät melko pitkälle ja energiaa ehti
kulua, ennenkuin ensimmäinen lähtö keskeytettiin.
Toinen lähtö onnistui. Alku meni hyvin, mutta lopussa
Igor oli jo väsynyt ja loikki viimeiset 50m laiskan näköisesti.
Sitten täytyi tietysti kosiskella kilpakumppania.. Vaikka koira
oli aivan puhki, niin kiinni ei antanut taaskaan.. ei sitten kuitenkaan
jaksanut kauaa hummailla. Finaalin toisessa lähdössä
juoksi vain yksi koira ja se jätti homman kesken, joten: Igor
voitti! "mitämitämitä??? Ruppana voitti!?!"
Voittaja itse ei jaksanut kiinnostua äiskänsä kehuista,
vaan suunnisti isoon vesilammikkoon pulikoimaan...
Kotiinviemisiksi
kisoista Igor sai koiranruokaa, kaksi pokaalia ja kaksi ruusuketta.
Sanja poltti naamansa.
Saldo
-
alkuerä 1/8
finaali 1/3
232/194 = 426 p.
SERT
Kytäjänkartanon kiertopalkinto